Viime vuosina sähköauton verotus Suomessa on ollut murroksessa. Sähköautojen yleistyessä verotuskäytäntöjä on päivitetty sekä ympäristösyistä että ohjaamaan autoilijoita vähäpäästöisiin vaihtoehtoihin. Sähköautot ovat perinteisesti nauttineet kevennetystä verokohtelusta – esimerkiksi autoverosta on voinut tietyissä tapauksissa vapautua kokonaan ja vuosittaiset ajoneuvoverot ovat olleet polttomoottoriautoja alemmat.
Sähköautojen suosio onkin kasvanut nopeasti: vuonna 2024 jo lähes 30 % uusista ensirekisteröidyistä henkilöautoista oli täyssähköisiä. Tämä kehitys on vaikuttanut siihen, että veropolitiikkaa on alettu sopeuttaa uuteen tilanteeseen. Näillä veromuutoksilla Suomi pyrkii toisaalta edistämään sähköautoilua ja toisaalta turvaamaan verotuloja.
Tässä artikkelissa perehdymme siihen, miten sähköauton verotus Suomessa muodostuu ja millaisia muutoksia lähivuosina on odotettavissa. Käsittelemme muun muassa sähköauton verotus uutta autoa hankittaessa, käytetyn sähköauton verotus, sähköauton vuosittaiset verot (ajoneuvovero) sekä sähköauton latauksen verotus niin työpaikalla kuin kotona. Erityisesti vuoden 2026 kynnyksellä verotukseen on tulossa muutoksia, jotka sähköautoilijan on hyvä tiedostaa.
Autovero ja sähköauton hankinta
Sähköauton ostajan kannalta merkittävin verohuojennus Suomessa liittyy autoveroon. Autovero on uuden (tai maahan tuodun) auton hankinnan yhteydessä maksettava kertaluonteinen vero, jonka suuruus perustuu pitkälti auton hiilidioksidipäästöihin.
Täyssähköauton kohdalla CO2-päästöt ovat nolla, joten perinteisellä laskukaavalla autovero jää minimaaliseksi. Vuodesta 2021 alkaen Suomessa on menty vielä pidemmälle: kaikki uudet täyssähköautot (ensirekisteröity 1.10.2021 tai sen jälkeen) on vapautettu autoverosta kokonaan. Tämä tarkoittaa, että sähköautoa hankkiessa välttyy tuhansien eurojen lisäkululta, joka vastaavankin hintaisessa polttomoottoriautossa tulisi maksettavaksi valtiolle.
Autoverottomuus on tehnyt sähköautojen hankinnasta houkuttelevampaa ja osaltaan kompensoinut sähköautojen usein korkeampaa hankintahintaa. Myös ladattavat hybridit hyötyvät alemmista autoveroprosenteista verrattuna perinteisiin bensiiniautoihin, mutta ne eivät ole täysin verovapaita, sillä niiden CO2-päästöt eivät ole nolla. Täyssähköauton kohdalla veroetu on luonnollisesti selkein.
Käytetyn sähköauton verotus
Kun kyseessä on käytetyn sähköauton verotus, tilanne riippuu siitä, onko veroja jo maksettu auton aiemmassa elinkaaressa. Jos ostat käytetyn sähköauton Suomesta, autovero on käytännössä hoidettu jo auton ensimmäisen rekisteröinnin yhteydessä. Mikäli auto on rekisteröity uutena Suomeen vuoden 2021 jälkeen, siitä ei ole alun perinkään peritty autoveroa – joten käytettynä ostaessasi sinun ei tarvitse murehtia autoverosta lainkaan. Jos taas auto on iäkkäämpi (ensirekisteröity ennen vapautusta) tai tuot itse maahan käytetyn sähköauton, saattaa autovero tulla arvioitavaksi. Hyvä uutinen on, että sähköauton 0-grammaiset päästöt tarkoittavat silloinkin hyvin alhaista veroa verrattuna vaikkapa käytettyyn bensiiniautoon.
Yleisesti ottaen sähköauton ostaminen käytettynä on verotuksellisesti järkevää. Sähköautoilija on Suomessa erinomaisessa asemassa hankintavaiheen verojen suhteen, ja markkinoille alkaa tulla yhä enemmän muutaman vuoden ikäisiä käytettyjä sähköautoja.
Monet näistä ovat alun perin olleet työsuhdeautoina (yritysten leasingautoina) ja siirtyvät muutaman vuoden jälkeen kuluttajakäyttöön. Tämä kasvava käytettyjen sähköautojen tarjonta yhdistettynä vähäiseen verokuormaan tekee sähköautoilusta entistä saavutettavampaa yhä useammalle suomalaiselle.
Ajoneuvovero: sähköauton vuotuiset verot
Autoveron jälkeen sähköautoilijaa koskee jokavuotinen ajoneuvovero, joka koostuu perusverosta ja käyttövoimaverosta. Perusvero määräytyy ajoneuvon päästöjen perusteella: mitä pienemmät CO2-päästöt, sitä pienempi perusvero. Täyssähköauto sijoittuu päästötaulukon alimpaan luokkaan, mikä on tarkoittanut erittäin matalaa perusveroa (noin 50–60 euroa vuodessa luokkaa). Esimerkiksi monet bensiiniautot saattavat maksaa perusveroa selvästi tätä enemmän, riippuen moottorin päästöistä.
Sähköautot kuuluvat myös käyttövoimaveron piiriin, koska ne eivät maksa polttoaineveroja lainkaan. Tämän veron suuruus perustuu ajoneuvon painoon, mutta sähköauton tapauksessa summa on onneksi melko pieni. Käytännössä keskikokoisen täyssähköauton käyttövoimavero on ollut noin sadan euron paikkeilla vuodessa. Kun tämä yhdistetään pieneen perusveroon, sähköauton ajoneuvoveron kokonaisuus on usein ollut vain noin 100–200 € vuositasolla – huomattavasti edullisempi kuin vaikkapa isolla dieselautolla, jolla perusvero ja käyttövoimavero yhteenlaskettuna voivat nousta moninkertaisiksi.
Sähköauton verotus 2026 – muutokset horisontissa
Vuoden 2026 alussa astuu voimaan useita muutoksia, jotka vaikuttavat sähköautoilijan verotukseen. Hallitus on linjannut, että sähköautojen ja lataushybridien verotusta tarkistetaan, osin valtion verokertymän turvaamiseksi ja osin verotuksen neutraalisuuden takaamiseksi autoilijoiden kesken. Sähköauton verotus 2026 kiristyykin hieman nykytilanteeseen verrattuna.
Keskeisin muutos koskee ajoneuvoveroa: täyssähköautojen vuosittainen perusvero kaksinkertaistuu nykyisestä tasosta. Aiemmin sähköauton perusvero on ollut noin 53 € vuodessa (päästöttömyyden ansiosta alin mahdollinen luokka), mutta vuoden 2026 alusta perusveron minimitaso nousee noin 106 euroon vuodessa. Tämä tarkoittaa kaikille sähköautoille käytännössä noin 50 € lisälaskua vuodessa pelkästään perusveron osalta.
Samalla myös käyttövoimaveroa korotetaan täyssähköautojen kohdalla: nykyisestä 1,5 sentistä per 100 kg per päivä lukema nousee 1,9 senttiin. Korotus ei kuulosta suurelta, mutta pitkällä aikavälillä se tarkoittaa esimerkiksi 1 800 kiloa painavalle sähköautolle noin 25–30 € lisää veroa vuodessa. Summa summarum, sähköauton omistajan vuosittainen ajoneuvovero voi nousta 2026 alkaen yhteensä noin 80–100 eurolla aikaisempaan verrattuna.
Myös ladattavien hybridien (erityisesti bensiinikäyttöisten) verotus kiristyy vuoden 2026 alussa. Esimerkiksi bensiinikäyttöisen plug-in-hybridin käyttövoimavero lähes tuplaantuu aiemmasta. Dieselkäyttöisten lataushybridien kohdalla puolestaan käyttövoimavero hieman alenee, tasaten eroja eri käyttövoimien välillä. Perinteisten bensiiniautojen ja dieselien ajoneuvoverossa ei tapahdu vastaavia muutoksia – niiden verotasot säilyvät ennallaan lukuun ottamatta mahdollisia indeksikorotuksia.
Työsuhdeautoilun verotuksessa tapahtuu niin ikään päivityksiä. Aiemmin voimassa ollut sääntö, jonka mukaan vähäpäästöisen työsuhdeauton verotusarvosta sai 85 euron kuukausittaisen alennuksen (ja täyssähköauton tapauksessa 170 euron alennuksen), päättyy vuoden 2025 jälkeen lataushybridien osalta. Vuoden 2026 alusta vain nollapäästöiset työsuhdeautot (täyssähköautot) saavat edelleen verokannusteen: 170 € kuukaudessa vähennetään auton verotusarvosta ennen tämän verottamista. Ladattaville hybrideille tätä etua ei enää jatketa. Linjaus palkitsee täyssähköauton valinnan työsuhdeautoksi myös jatkossa, mutta voi tehdä ladattavista hybrideistä hieman vähemmän houkuttelevia verotuksen näkökulmasta yritysautoilussa.
Sähköauton lataus työpaikalla – verotus ja edut
Entä miten sähköauton lataaminen verotetaan? Sähköauton lataus verotus riippuu pitkälti siitä, missä ja kenen kustannuksella lataus tapahtuu. Yksi keskeinen uudistus sähköautoilun yleistymisen myötä on ollut työnantajan tarjoaman latausedun verokohtelu. Jos työnantaja tarjoaa mahdollisuuden ladata autoa työpaikalla tai vaikkapa maksaa latauksen julkisella latauspisteellä, puhutaan luontoisedusta.
Vuosina 2021–2025 tällainen etu on kuitenkin ollut poikkeuksellisesti verovapaa. Laki sallii työnantajan kustantaa sähköauton latauksen työntekijälle ilman, että siitä syntyy työntekijälle verotettavaa tuloa. Tämä koskee sekä työntekijän omaa sähköautoa että työsuhdeautoa, kunhan lataaminen tapahtuu työpaikalla tai julkisessa latauspisteessä työnantajan piikkiin.
Toisin sanoen, viime vuosina oman sähköauton lataus työpaikalla verotus on ollut työntekijän kannalta olematon: verottaja ei puutu asiaan, eikä latausedusta ole tarvinnut maksaa. Työnantajalle tämä on ollut keino tarjota henkilöstölle arvostettu lisäetu varsin pienellä kustannuksella. Lataussähkö on edullista, ja verovapaus on rohkaissut yrityksiä investoimaan latauspisteisiin pysäköintialueillaan. Monet autoilijat ovatkin ilahtuneina hyödyntäneet työpaikkojen latauspisteitä silloin, kun työnantaja on sellaisia tarjonnut.
On kuitenkin tärkeää huomata, että edellä kuvattu verovapaus on säädetty väliaikaiseksi ja voimassa vain vuoden 2025 loppuun saakka. Näillä näkymillä verovapauteen ei ole tulossa jatkoa vuoden 2026 alusta ainakaan automaattisesti. Mikäli lakia ei uusita, 1.1.2026 alkaen työnantajan kustantama sähköauton lataus alkaa taas olla verotettava etu.
Käytännössä työntekijälle voisi muodostua verotettavaa tuloa ilmaisista työpaikkalatauksista – toki määrät ovat pieniä, mutta periaatteessa vuoden aikana saadut ”ilmaiset kilowatit” tulisi arvostaa ja ilmoittaa verotuksessa. Moni toivoo, että verovapautta jatkettaisiin, koska sen vaikutus valtion verotuloihin on ollut vähäinen, mutta sähköautoilun edistämisen kannalta hyödyllinen uudistus. Jää nähtäväksi, päättääkö lainsäätäjä jatkaa tätä etua vuoden 2025 jälkeen.
Sähköauton lataus kotona – verotus käytännössä
Suurin osa sähköautoilijoista lataa autonsa pääasiassa kotona omalla sähkösopimuksellaan. Tässä tapauksessa sähköauton lataus kotona verotus ei ole erillinen päänvaiva: lataus näkyy tavallisena sähkönkäyttönä omassa sähkö- ja siirtolaskussasi. Maksat sähköstäsi arvonlisäveroa ja sähköveroakin normaaliin tapaan, mutta mitään erityistä sähköauton latausveroa ei kotilataajalle ole. Voit ajatella asian niin, että sähköautolla ”polttoainevero” tulee maksettua sähköän hintaan sisältyvissä veroissa – tosin huomattavasti kevyemmin kuin bensapumpulla (sähköstä peritään vain arvonlisävero ja pieni sähkövero, kun taas bensiinissä veroja on valtaosa litrahinnasta).
Tilanne muuttuu hieman, jos työnantaja osallistuu kotona tapahtuvan latauksen kustannuksiin. Tämä tulee yleensä kyseeseen työsuhdeauton kohdalla. Jos sinulla on vapaa autoetu (eli työsuhdeauto, jonka kaikki kulut, myös ”polttoaine” eli sähkö, kuuluvat työnantajan maksettavaksi luontoisetuna), työnantaja voi käytännössä maksaa myös kotiisi ladatun sähkön ilman että sinulle syntyy lisäveroja.
Tällöin on kuitenkin järjestettävä luotettava mittaus tai laskentatapa, jolla kotiin ladatun sähkön määrä ja kustannus saadaan selville – esimerkiksi älykäs kotilatauslaite tai erillinen mittari sähköauton latauspistorasiaan. Työnantaja voi korvata sinulle kotona ladatun sähkön kulut tositteita vastaan, ja koska kyse on vapaan autoedun piirissä olevasta energiasta, verottaja katsoo sen jo kuuluvan autoedun arvooon.
Jos autoetusi on sen sijaan niin sanottu käyttöetu (työnantaja tarjoaa auton, mutta työntekijä maksaa polttoaineen tai sähkön itse), tilanne on toinen. Käyttöetuauton tapauksessa työnantaja ei normaalisti maksa energiaa – jos maksaisi, kyseessä olisi käytännössä vapaa autoetu.
Näin ollen sähköauton lataaminen kotona työnantajan piikkiin ei käyttöetutilanteessa onnistu, ellei autoetua muuteta vapaaksi. Samoin, jos omistat oman sähköauton eikä sinulla ole työsuhdeautoetua, työnantajan maksama kotilataussähkö olisi sinulle palkkaan rinnastettavaa etua, josta menisi verot. Käytännössä harva työnantaja lähtee tällaiseen järjestelyyn, sillä verovapauden puuttuessa se ei ole houkutteleva kummallekaan osapuolelle.
Lopuksi
Laajemmin katsoen sähköauton omistaminen on Suomessa edelleen verotuksellisesti kannattavampi valinta kuin perinteisen polttomoottoriauton omistaminen. Tavoitteena on, että sähköautoilusta tehdään pitkällä aikavälillä kannattavaa sekä ympäristön että autoilijan talouden kannalta. Samalla on hyvä pysyä ajan tasalla verotusmuutoksista, jotta sähköautoilijana osaat hyödyntää kaikki mahdolliset veroetuudet ja varautua uusiin kuluihin.
Disclaimer: Tämän artikkelin sisältö on informatiivinen yleiskatsaus sähköautojen verotukseen eikä sitä tule pitää virallisena veroneuvontana. Verolainsäädäntö muuttuu ajan myötä, joten yksityiskohtaisissa kysymyksissä ja omaan tilanteeseesi liittyvissä veropäätöksissä on suositeltavaa kääntyä Verohallinnon tai veroasiantuntijan puoleen ajantasaisen tiedon saamiseksi.
